Lapset & koulu Oppilashuolto Kouluterveydenhuolto, koulukuraattori ja koulupsykologi

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuollon tehtävänä on seurata lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja terveyttä säännöllisillä terveystarkastuksilla koulussa vähintään kerran lukuvuodessa. Kouluterveydenhuolto jatkaa lastenneuvolan työtä ja pyrkii havaitsemaan aikaisessa vaiheessa mikäli lapsi tarvitsee tukea kehityksessään. Kouluterveydenhuolto antaa neuvontaa ja tukea vanhemmille terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Yhteistyö koulun henkilöstön ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa lapsen terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa korostuu. Kouluterveydenhuolto pyrkii vahvistamaan koululaisten terveitä elintapoja.

Jokaisella koululla on oma kouluterveydenhuoltaja, joka käy säännöllisesti koulussa tekemässä terveystarkastuksia. Tämän lisäksi koululääkäri tekee lapsen perusteellisen terveystarkastuksen ainakin 3 kertaa perusopetuksen aikana. Kouluterveydenhuoltajat osallistuvat koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien työhön.

Koulukuraattori

Koulukuraattorin tehtävä on osallistua koulujen oppilashuoltotyöhön ja toimia koulun sosiaalityöntekijänä. Koulukuraattori osallistuu koulujen ennalta ehkäisevään oppilashuoltotyöhön ja työskentelee yhdessä koulun henkilöstön kanssa hyvän kouluympäristön hyväksi. Koulukuraattori toimii usein yhteyshenkilönä ja koordinaattorina silloin kun oppilashuoltotyöhön kytketään useita toimijoita. Koulukuraattori on koulussa sosiaalilainsäädännön ja sosiaalihuollon asiantuntija.
Koulukuraattorin tehtäviin kuuluu tukikeskustelujen järjestäminen lapsille ja nuorille sekä vanhempien ja opettajien tukeminen ja opastaminen. Työssään ystäväoppilastoiminnassa ja ryhmissä/luokissa koulukuraattori pyrkii vahvistamaan luokan ja koulun ilmapiiriä ja yhteistyöhenkeä. Kevätlukukaudella koulukuraattori tapaa kaikki vuosiluokalla 6 olevat lapset ja laatii uudet ryhmät vuosiluokalle 7. Koulukuraattori työskentelee läheisessä yhteistyössä oppilashuollon muiden ammattiryhmien ja toimielinten kanssa. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä koulukuraattoriin kun heillä on huoli lapsesta ja hänen voinnistaan. Esim. muuttunut käytös, masentuneisuus, huolestuneisuus, häiriökäyttäytyminen, koulumotivaation puute tai syömishäiriöongelmat ovat syitä ottaa yhteyttä kuraattoriin. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä myös kun vanhemmat tarvitsevat neuvoja tai tukea. Lapsi tai nuori voi itse ottaa yhteyttä kun hän haluaa keskustella ulkopuolisen aikuisen kanssa. Asia voi koskea esim. perheoloja, kiusausta, konflikteja koulussa tai luvatonta poissaoloa.

Koulupsykologi

Koulupsykologi osallistuu koulujen oppilashuoltotyöhön asiantuntijana asioissa, jotka koskevat oppilaiden kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja myös mielenterveysongelmia koskevissa asioissa. Koulupsykologin tehtäviin kuuluu opastaa vanhempia ja koulun henkilöstöä kehitystä, kasvatusta ja tukitoimia koskevissa asioissa. Koulupsykologi selvittää erilaisia oppimisvaikeuksia ja muita vaikeuksia, jotka voivat vaikeuttaa lapsen koulunkäyntiä. Koulupsykologi pyrkii luomaan kokonaiskuvan lapsen tilanteesta sekä kodin voimavaroista ja mahdollisista haasteista.

Koulupsykologi työskentelee läheisessä yhteistyössä oppilashuollon muiden ammattiryhmien ja toimielinten kanssa. Koulupsykologi osallistuu säännöllisesti koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien, pedagogisten tukiryhmien sekä asiantuntijaryhmien kokouksiin.

Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä, kun lapsen kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen kehitys mietityttää, kun lapsi voi jostain syystä huonosti, kun ollaan huolestuneita lapsen oppimisesta tai kun tarvitaan neuvoa tai tukea kasvatuskysymyksistä.