Lapsiystävällinen kunta Viisi askelta kohti lapsiystävällisempää Pedersöreä
Två barn leker med en tramptraktor på en daghemsgård.

Yksi Lapsiystävällinen kunta -hankkeen tavoitteista on luoda aktiviteettipuistoja, jotka miellyttävät lapsia, nuoria ja iäkkäitä – eli kaikenikäisiä pedersöreläisiä. Kuva: Jonas Thomén

Viisi askelta kohti lapsiystävällisempää Pedersöreä

Pedersöre on asettanut viisi tavoitetta, joiden avulla se pyrkii lapsiystävälliseksi kunnaksi Unicefin mallin mukaisesti. Yksi tavoitteista on luoda käytäntöjä kunnan päätösten lapsivaikutusten arviointia varten. Toinen on luoda innostavia kokoontumispaikkoja kaikenikäisille.

Pedersören toimintasuunnitelma on kaksivuotinen (2022–2023) ja perustuu Unicefin malliin sisältyvien teemojen ja indikaattoreiden pohjalta tehtyyn kartoitukseen kunnan tämänhetkisestä lapsiystävällisyydestä. Kartoituksen tarkoituksena on muun muassa auttaa kuntaa tunnistamaan puutteet ja kehitettävät osa-alueet, jonka jälkeen kunta voi asettaa tavoitteita ja valita konkreettisia toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.

Unicef haluaa, että vähintään neljä tavoitetta perustuu kartoitukseen ja mieluiten niihin osa-alueisiin, joista kunta sai matalat pisteet.

Pedersören ensimmäinen tavoite on lisätä tietoa ja tietämystä lapsen oikeuksista. Tämä tarkoittaa tiedon jakamista yleisesti kunnassa mutta erityisesti kunnan päättäjien ja henkilökunnan keskuudessa. Pohja-aineisto jaetaan kohderyhmille, ja se tulee saataville myös kunnan verkkosivustolle.

Toisena tavoitteena on laatia ohjeita ja käytäntöjä kunnan päätösten lapsivaikutusten arviointia varten. Prosessista tulee järjestelmällinen, ja se varmistaa, että kunta arvioi etukäteen, miten päätökset vaikuttavat lapsiin ja nuoriin.

– Laadimme prosessikuvauksen siitä, miten tämä toteutetaan, ja testaamme sitä opetus- ja kasvatuslautakunnassa kokeilujakson ajan. Tarkoituksena on, että vaikutusten arviointia aletaan käyttää myöhemmin muissakin lautakunnissa, kehitystyön koordinaattori Catarina Herrmans sanoo.

Tavoitteet 3 ja 4 koskevat lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä.

– Kyse on suurelta osin lasten osallisuudesta kasvuympäristöissään, kuten päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnassa, Herrmans sanoo.

Osallisuutta kehitetään alueellisessa Unik och värdefull -hankkeessa, jossa on mukana Sandsundin Hoppetossan-päiväkoti. Lapset ovat aktiivisesti mukana ja antavat palautetta kehitystyöstä. Hankkeen puitteissa luotuja toimintamalleja levitetään myöhemmin kunnan muihin päiväkoteihin.

Nuorten vaikutusmahdollisuudet ovat jo lisääntyneet, sillä nuorisoneuvoston jäsenet ovat saaneet olla syksystä 2021 lähtien mukana lautakuntien kokouksissa. Kunta haluaa lapsiystävällisen kuntatyön puitteissa seurata, miten nuoret kokevat mukanaolon ja voiko osallistumista lautakuntien kokouksiin vielä parantaa. Nuorisoneuvosto keskustelee myös nuorten todellisista mahdollisuuksista vaikuttaa kunnan toimintaan ja esittää kehitysehdotuksia. Lisäksi kunta tekee suunnitelman siitä, miten yhdeksäsluokkalaisten yhteiskuntaoppiin liittyvä vierailu kunnantalolla voitaisiin toteuttaa, jotta se olisi hyödyllinen ja kehittäisi vuoropuhelua nuorten kanssa.

Viides tavoite on pitkäaikaisin: luoda kokoontumispaikkoja aktiviteettipuistojen muodossa, jotka puhuttelevat kaikenikäisiä ja ovat myös esteettömiä.

– Esikuvana on Kokkolan Meripuisto. Tarkoituksena on siis luoda puistoja, joiden leikkivälineet ja varusteet ovat koko perheen mieleen. Lapset ja nuoret ovat itse peräänkuuluttaneet tätä – paikkoja, joissa voi viettää aikaa yhdessä ja vain olla, Herrmans sanoo.

Suurempi aktiviteettipuisto tulee luultavasti vaatimaan sekä laajaa suunnittelua että budjettivaroja, minkä vuoksi tätä tavoitetta ei saavuteta kokonaan kahdessa vuodessa. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan nykyisten leikkipuistojen kunto ja välineet, päätetään, mistä puistosta tai puistoista voidaan kehittää helposti saavutettavia kohtaamispaikkoja kaikenikäisille, ja laaditaan suunnitelma aktiviteettipuiston sisällöstä, välineistä ja muodosta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on lopulta se, joka päättää, minkä puiston tai puistojen kanssa kunta etenee, mutta myös lapset ja nuoret otetaan mukaan päätöksentekoon.

Koko toimintamalli on luettavissa kunnan verkkosivustolla, Lapsiystävällinen kunta-sivuilla.