Poikiin kohdistuva väkivalta huolestuttaa kouluterveyskyselyssä
Kouluterveyskyselyn viimeisin raportti osoittaa huolestuttavia tuloksia Pedersören kannalta. Noin kolmannes 4–5-luokkalaisista pojista kertoo joutuneensa vanhemman tai muun aikuisen huoltajan väkivallan kohteeksi.
Luku on noussut kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä tutkimuksesta vuonna 2021 (22,1).
Kunnanhallitus käsitteli maanantaina pidetyssä kokouksessaan tulokset tutkimuksesta, joka toteutetaan koko maassa joka toinen vuosi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää kyselyn avulla tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista ja opiskeluterveydenhuollosta. Tutkimus on suunnattu peruskoulun 4–5. ja 8–9. luokkien oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille.
Pedersören osalta lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on monia myönteisiä tekijöitä – mutta myös huolenaiheita. Silmiinpistävintä on se, että 32,4 prosenttia 4–5-luokkalaisista pojista kertoo joutuneensa fyysisen väkivallan kohteeksi vanhemman tai muun aikuisen huolenpitäjän taholta. Pohjanmaan hyvinvointialueella Pedersöre on tässä kategoriassa toisella sijalla. Tytöistä ja pojista yhteensä lähes 23 prosenttia kertoo kokeneensa väkivaltaa läheisen aikuisen taholta. Myös henkistä väkivaltaa kokeneiden lasten osuus on kasvanut.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Johanna Holmäng reagoi tietoihin hyvin voimakkaasti.
– Nämä ovat pelottavia lukuja. Lapsiin kohdistuva väkivalta loukkaa lapsen oikeuksia ja persoonaa, Holmäng sanoo.
Kysely ei anna tietoa taustatekijöistä. Holmäng olettaa, että asia tutkitaan ja siihen puututaan, ja korostaa resurssien merkitystä, myös ennaltaehkäisevään työhön.
Pohjanmaan hyvinvointialue on nimennyt vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on koordinoida perheväkivallan vastaista työtä. Sektorijohtaja Pia-Maria Sjöström kertoo hyvinvointialueen verkkosivuilla, että he aikovat ottaakäyttöön MARAK-mallin perheväkivallan moniammatilliseen riskinarviointiin.
Johanna Holmäng huomauttaa, että kyselyyn vastanneiden lasten joukossa on paljon sellaisia, jotka eivät ole koskaan joutuneet väkivallan kohteeksi, jotka voivat hyvin ja jotka nauttivat elämästä ja itsestään.
– Mutta on myös aivan liian paljon lapsia, joiden lapsuutta leimaa väkivalta ja turvattomuus ja jotka joutuvat elämään niitten vaikutusten kanssa koko elämänsä. Tekemällä monialaista yhteistyötä voimme varmistaa, että useammalla lapsella on turvallinen lapsuus ilman väkivaltaa, hän sanoo.
Holmängin mukaan ennaltaehkäisevää työtä on tehtävä eri tasoilla ja siihen on otettava mukaan monia eri toimijoita, kuten terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, päivähoito, koulut, oppilasterveydenhuolto, poliisi ja vapaaehtoisjärjestöt. Toimijoiden välillä on tehtävä yhteistyötä, jotta lapset eivät jäisi huomaamatta.
– Kouluilla on myös vastuu keskustella tuloksista lasten kanssa ja kysyä, mitä me aikuiset voimme lasten mielestä tehdä asialle, Holmäng sanoo.
Kunnanhallitus päätti kokouksessaan antaa perusturvajaoston tehtäväksi käynnistää vuoropuhelu hyvinvointialueen kanssa mahdollisista toimenpiteistä ja resursseista.
Kunnanhallitus kehottaa myös opetus- ja kasvatuslautakuntaa analysoimaan tuloksia ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi kyselyn tulokset toimitetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi.
Kouluterveyskysely
Kansallinen kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi. Viimeisin tutkimus tehtiin keväällä 2023.
Kyselyyn vastaavat:
Pedersöressä kyselyyn osallistui 285 oppilasta 4-5 luokilla (81 prosentin kattavuus), 251 oppilasta 8–9-luokilla (73 prosenttia), 77 lukiolaista (92 prosentin kattavuus) ja 39 opiskelijaa 1. ja 2. luokilla ammatillisissa oppilaitoksissa.
Lähde: Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos