Kaavaan ei merkitä rakennusoikeuksia, vaan niitä voidaan luoda kaava-alueelle muun yhdyskuntarakenteen ja rakennuspaikan arvioidun soveltuvuuden mukaan.

Luonnos Ala-Ähtävän osayleiskaavaksi asetetaan nähtäville

Pitkän selvitysjakson, poliittisten keskustelujen ja kahden pandemiavuoden jälkeen Ala-Ähtävän osayleiskaava on edennyt luonnosvaiheeseen.

Ala-Ähtävän osayleiskaavat ja rantayleiskaava on yhdistetty yhtenäiseksi osayleiskaavaksi. Toisin kuin voimassa olevat ja vanhat osayleiskaavat, luonnos perustuu Ala-Ähtävän väestökehityksen tavoitteisiin ja ennusteisiin sekä analyysiin, jossa kaava-alue on jaettu edullisuusvyöhykkeisiin. Edullisuusvyöhykkeiden perusteella on muodosteltu luonnoksen merkinnät ja määräykset.

Kaavoittaja Anna-Karin Pensar selittää, mitä käsite edullisuusvyöhyke tarkoittaa:

– Edullisuusvyöhykkeet on luotu analysoimalla kaavoitusalueen ominaisuuksia ja olosuhteita. Muun muassa, ottaen huomioon etäisyydet Ala-Ähtävällä ja Yli-Ähtävällä sijaitseviin peruskouluihin, Pedersöre Vattenin suunnitelmat vesi- ja viemäritoiminta-alueelle, yhtenäisten viljelyalueiden ja maatilojen sijainnit  sekä alueiden rakennettavuus. Edullisuusvyöhykkeillä on myös huomioitu, että tiettyjen alueiden laajentaminen johtaa jatkossa liikenneturvallisuustoimenpiteiden tarpeeseen. Analyysien tuloksena kaavoitusalue on luokiteltu A-, B-, C- ja D-alueisiin. A ovat alueita, joille on taloudellisesti edullisinta rakentaa, ja D ovat alueita, joille asuntorakentamisen salliminen on yhteiskunnalle kallista, Pensar sanoo.

Osayleiskaavan pohjaksi on tehty myös luontoinventoinnit ja kulttuurihistoriallinen inventointi. Selvitysten tulokset on otettu huomioon luonnoksessa.

Luonnoksessa on huomioitu kaikki voimassa olevien osayleiskaavojen rakennuspaikat, mutta niitä ei ole merkitty kaavakarttaan. Kaava-alueella on kahdeksan aluetta, joille rakentaminen perustuu yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Alueet on valittu sen perusteella, miten ne ovat sijoittuneet yhteiskuntarakenteeseen ja niiden mahdollisuudet liittyä tieverkostoon ja kunnallistekniikkaan. Luonnoksessa on myös esitetty, mihin suuntiin kyläalueita ja asuinalueita voidaan laajentaa.

Osa Ähtävänjoen alaosien rantayleiskaavasta on sisällytetty luonnokseen. Alueen rakennuspaikkojen jakauma perustuu rantaviivan pituuteen kantatilaa kohden vuonna 1969. Rakentaminen on tällä alueella voimakkaammin säänneltyä lainsäädännössä kuin rantavyöhykkeen ulkopuolisilla alueilla. Siksi tälle alueelle ei ole osoitettu uusia rakennusoikeuksia.

Kylän keskeisimmät osat on luonnoksessa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Sinne pitäisi pyrkiä sijoittamaan keskustatoiminnot.

Valtatien 68 pohjoispuolella sijaitseva teollisuusalue (Åsbackantie) on luonnoksessa osoitettu teollisuusalueeksi, jonka kehityssuunta on pohjoiseen. Teollisuusalueen länsipuolinen alue on määritelty alueeksi, jolle ei saa rakentaa uusia rakennuksia ennen kuin liikenneturvallisuustoimenpiteiden tarve on selvitetty.

Kaavaluonnos asetetaan nähtäville 22.12.2021 – 31.2022. Tämän jakson aikana voit antaa palautetta kaavoittajalle, joko kunnan verkkolomakkeella tai lähettämällä sähköpostia. Toki aina on myös mahdollista soittaa. Keskustelutilaisuus järjestetään ensi vuoden alussa sen mukaan, mitä koronarajoitukset sallivat.

Anna-Karin Pensarin mielestä osayleiskaavan prosessi on ollut sekä mielenkiintoinen että opettavainen, mutta joskus myös turhauttava.

– Meillä on alusta asti ollut tavoitekuva siitä, mitä haluamme saavuttaa, mutta koska emme Pedersöressä ole aikaisemmin menetelleet tällä tavalla, on ollut erittäin vaikeaa ennakoida hankkeen toteuttamiseen tarvittava aika. Se on johtanut siihen, että emme ole pysyneet aikatauluissa. Korona ei myöskään ole helpottanut asiaa. Nyt kun olemme päässeet näin pitkälle, tuntuu silti hyvältä. Olen vakuuttunut siitä, että olemme oikealla tiellä, hän sanoo.

Voit tutusta kaavaluonnokseen täällä: Vireillä olevat kaavat.

Lisätietoja antaa kaavoittaja Anna-Karin Pensar, 06-7850 324, anna-karin.pensar@pedersore.fi.