Pedersöre pyrkii ruokahävikin vähentämiseen kouluissa ja päiväkodeissa

Pedersören kunta käynnistää tänään kampanjan ruokahävikin vähentämiseksi päiväkodeissa, esikouluissa ja kouluissa.

Kampanja kestää kaksi kuukautta, ja siihen osallistuu päiväkotilapsia, koululaisia, opiskelijoita ja henkilökuntaa. Tavoitteena on, että kaikki tekevät yhteistyötä pois heitettävän ruoan määrän vähentämiseksi. Vastaavia ponnisteluja on tehty ennenkin, mutta ei koskaan näin laajasti ja pitkällä aikavälillä.

– Työskentelemme yhdessä, emme kilpaile keskenään. Toivon, että voimme jälkeenpäin palkita kaikkia onnistuneesta tuloksesta, sanoo ruokapalvelupäällikkö Monika Asplund.

Viime vuonna Suomessa arvioitiin syntyvän ruokahävikkiä peräti 360 miljoonaa kiloa, josta noin 17 prosenttia syntyi ravitsemispalveluissa. Pedersöre haluaa osaltaan vähentää tätä lukua, mutta se vaatii uusia rutiineja ja määrätietoista toimintaa kaikilta osapuolilta.

Ruokahävikkiä on kahdenlaista, riippuen siitä, missä se syntyy. Linjastohävikki on tarjoilusta linjastoon ylijäävä ruoka. Lautashävikki on asiakkaan lautaselle syömättä jäävät ruoat.

Pedersöre punnitsee ruokahävikin kaikissa yksiköissä ja seuraa tarkasti eri ruokalajien sekä yksittäisten keittiöiden jätemääriä.

Alla olevassa taulukossa esitetään keskimääräinen ruokahävikki vuonna 2024 ja tavoitteet vuodelle 2025:

Yleisesti ottaen Asplundin mielestä lautashävikki on kunnassa hyvällä tasolla. Se voisi kuitenkin olla vielä pienempi.

Suurin hävikki syntyy päiväkodeissa, joissa lapset syövät usein pienissä ryhmissä omalla osastollaan eivätkä välttämättä tunne tarjottavia ruokia.

– Ymmärrämme, että lautashävikki on suurempaa päiväkodeissa. Emme voi pakottaa ketään syömään ateriansa loppuun. On tärkeää, että henkilökunta arvioi, mikä on oikea annoskoko, Asplund sanoo.

Ruoan tarjoilu pienemmistä astioista on yksi tapa vähentää tarjoiluhävikkiä. Tarjoilematta jäänyt ruoka voidaan tarjoilla seuraavana päivänä.

– Emme käytä ”cook and chill” -menetelmää, joten voimme lämmittää ylijäämäruoan uudelleen seuraavana päivänä, jos sitä ei ole tarjoiltu, Asplund sanoo.

Sursikinmäen ruokailijoiden keskuudessa linjastohävikki on vähäistä, koska siellä keittiöhenkilökunta laittaa ruokaa tarjolle vaiheittain. Lautashävikki on kuitenkin suurempaa, varsinkin kun keittiö tarjoilee suosittuja ruokia.

– Oppilaat saattavat ottaa lisäannoksen suosikkiruoastaan, mutta heittää puolet pois, kun eivät jaksa syödä annosta loppuun. Haluamme siis vähentää lautashävikkiä, Asplund sanoo.

Ketään ei pitäisi pakottaa syömään kaikkea lautasellaan olevaa ruokaa. Sen sijaan ruokailijoita kannustetaan aloittamaan pienemmällä annoksella ja ottamaan lisää, jos he haluavat. On tärkeää, ettei ruoka aiheuta ahdistusta lapsille ja koululaisille.

Myös keskuskeittiön ja yksiköiden välistä viestintää kehitetään. Keittiöt ilmoittavat järjestelmällisesti poissaolevista lapsista keskuskeittiöön ja raportoivat ylijääneestä ruoasta, jotta määrää voidaan säätää seuraavaa kertaa varten.

Ruokapalvelu toivoo innostavansa lapsia ja oppilaita vähentämään ruokahävikkiä aktiivisesti sekä kotona että koulussa. Kampanjan tuloksia arvioidaan ja niistä tiedotetaan yksiköille kampanjan päätyttyä.